Mutta mitä ihminen sitten tekee? Kaikella sillä ajalla.

Olen monesti miettinyt blogin kirjoittamista. Tänään sen aloittaminen tuntui hyvältä ajankohdalta. Muutama päivä sitten luennoin maisteriopiskelijoille ja yliopistolla vieraileville lukiolaisille aiheesta ”Teknologia – sisustus- ja tekstiilimuotoilijan ammatillisen osaamisen näkökulmasta”. Luennon aikana pyysin pohtimaan millaisia mahdollisuuksia teknologia tuo tulevaisuudessa sisustamiseen ja pehmeisiin materiaaleihin, tänä kiihtyvän teknologisen murroksen aikakautena. Kävi kuitenkin niin, että lukiolaisten tuli lähteä aiemmin kuin olin olettanut ja pohdintoja ei ehditty yhdessä käsitellä. Joku jätti jälkeensä post-it -lapun, jossa luki: ”Mutta mitä ihminen sitten tekee? Kaikella sillä ajalla.”

Pyysin luentosaliin jääneitä maisteriopiskelijoita pohtimaan mitä se ihminen sitten tekee? Vastauksista heijastui, että ei sitä aikaa nyt kuitenkaan ole jäänyt vaikka teknologia on kehittynyt. Se on tuonut uudenlaisia töitä ja velvollisuuksia. Samaa pohtii Heikki Aittokosken Helsingin Sanomien artikkelissa Silicon Valley Roboticsin toiminnanjohtaja Andra Keay, joka ei usko teknologian vievän ihmisten töitä. Hän uskoo uusia ammatteja syntyvän katoavien tilalle; ”Teollisessa vallankumouksessakin ainoat, jotka jäivät lopulta kokonaan vaille töitä, olivat hevoset”.

Suunnittelijan näkökulmasta teknologia on ainakin helpottanut ja nopeuttanut työn tekemistä. Mutta voisiko koneäly viedä lopulta suunnittelijan työn? Pekka Lähteenmäen Talouselämän jutussa Microsoftin teknologia-asiantuntija James Whittaker kehottaa kaikkia akateemisia opiskelijoita opiskelemaan teknologiaa ja taideaineita sillä koneet eivät osaa olla luovia, eivätkä luoda jotain tyhjästä.

On painotettava jotain ainutlaatuista, jotain joka opettaa arvoja, itsenäistä ajattelua, ryhmätyötä ja välittämistä. Siis jotain mikä erottaa ihmiset roboteista: urheilua, musiikkia, maalaamista ja muita taiteita, summasi verkkokauppajätti Alibaban perustaja Jack Ma puheessaan maailman talousfoorumissa tämän vuoden alussa. Man näkökulmaa tulevaisuuden koulutukseen tiivisti Jussi Lehmusvesi Hesarin artikkeliinsa.

Mielenkiintoisen näkökulman koulutusaiheeseen tuo myös intuition asiantuntija Asta Raami, jonka mielestä ihmisiä tulisi tällä hetkellä kouluttaa hyödyntämään intuitiota. Elina Äijön Ylen jutussa Raami toteaa, että Robotiikka on ylivertainen päättelyssä ja monet asiantuntija-ammatit voivat siksi muuttua koneälyn hoitamiksi. Hänen mukaansa kirkkaan intuition ja terävän päättelyn yhdistäminen on valttikortti työelämässä. Raamin teos Älykäs intuitio on näin taiteen yliopisto-opettajan näkökulmasta kiinnostava ja lukulistallani.

Suunnittelijana intuition vaikutuksen ja hiljaiset signaalit olen kokenut itse vahvimpana, kun jostain syystä etsii tietynlaisia tuotteita tai vaatteita ja huomaa niitä olevan saatavilla vasta puolivuotta tai vuotta myöhemmin. Tietämiseen liittyvistä käsitteistä ja mm. hiljaisesta tiedosta ja intuitiivisesta tiedosta suhteessa muodin ennustamiseen kirjoittaa kattavasti professori Ana Nuutinen väitöskirjassaan Edelläkävijät – Hiljainen, impilisiittinen ja eksplisiittinen tieto muodin ennustamisessa (s. 118-121).

Tuntuu siltä, että suunnittelijaihmisen työtä olisi vaikea korvata teknologialla. Tämä aihe nostattaa mielessäni monia mielenkiintoisia kysymyksiä muotoilun ja teknologian rajapinnasta. Luennon jälkeen hypistelin pitkään post-it -lappua ja mietin mihin käyttäisin sen työajan, joka teknologian avulla oletetusti tässä koko ajan säästyy…

…ainakin ilmeisesti tämän blogin aloittamiseen.

Yksi kommentti artikkeliin ”Mutta mitä ihminen sitten tekee? Kaikella sillä ajalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s